Oikomishoidolla tarkoitetaan hampaiden ja leukojen asentojen korjaamista siten, että purenta toimii hyvin ja hampaat asettuvat terveelliseen, helposti puhdistettavaan asentoon. Lapsuudessa ja nuoruudessa tehty oikomishoito on usein tehokkainta, koska suu ja leuat ovat vielä kasvuvaiheessa. Moni vanhempi pohtii, milloin oikomishoitoa tarvitaan, milloin se kannattaa aloittaa ja mitä hoito käytännössä tarkoittaa lapsen arjessa. Tässä artikkelissa käydään oikomishoito lapsille ja nuorille läpi kokonaisuutena rauhallisesti ja ymmärrettävästi.
Milloin lapsi tai nuori tarvitsee oikomishoitoa?
Kaikki vinot hampaat eivät vaadi oikomishoitoa, eikä täydellisen suoraa hammasrivistöä tavoitella vain ulkonäön vuoksi. Oikomishoidon tarve arvioidaan ensisijaisesti purennan toiminnan, hampaiden terveyden ja leukojen kehityksen perusteella. Yleisiä syitä oikomishoitoon ovat ahtaus, ristipurenta, avopurenta, syväpurenta sekä etu- tai takapurenta, joka kuormittaa hampaita ja leukaniveliä.
Ongelmat voivat näkyä jo maitohammasvaiheessa tai tulla esiin vasta pysyvien hampaiden puhjettua. Vanhempi voi huomata esimerkiksi sen, että lapsi ei saa hampaita kunnolla yhteen, hampaat kuluvat epätasaisesti tai puhdistaminen on hankalaa. Lopullinen arvio oikomishoidon tarpeesta tehdään aina suun terveydenhuollon ammattilaisen toimesta. Suomessa lasten ja nuorten oikomishoidon arviointi ja hoito tapahtuvat useimmiten julkisessa hammashoidossa, jos hoidon kriteerit täyttyvät. Tarvittaessa lapsi ohjataan erikoishammaslääkärin arvioon osana julkista hoitopolkua.
Suomessa lasten ja nuorten oikomishoito toteutetaan pääosin julkisessa suun terveydenhuollossa silloin, kun hoidon kriteerit täyttyvät. Jos purentavirhe ei kuitenkaan täytä julkisen hoidon kriteerejä tai hoitoa ei muusta syystä myönnetä, perheellä on mahdollisuus hakeutua oikomishoitoon myös yksityiselle puolelle. Tällöin hoito on omakustanteista, ja oikomishoitoa tarjoavaa hammaslääkäriä voi etsiä esimerkiksi hammaslääkärit kaupungeittain -sivun kautta.
Oikomishoidon aloittamisen oikea ajankohta
Yksi yleisimmistä kysymyksistä on, milloin oikomishoito kannattaa aloittaa. Osa hoidoista aloitetaan jo 7–9 vuoden iässä, kun leuat vielä kasvavat voimakkaasti. Tällöin voidaan vaikuttaa leukojen kehitykseen ja ehkäistä myöhempiä ongelmia. Toisissa tapauksissa hoito aloitetaan vasta murrosiässä, kun pysyvät hampaat ovat puhjenneet lähes kokonaan.
Varhainen arvio ei tarkoita automaattisesti hoidon aloitusta, vaan se antaa kokonaiskuvan tilanteesta. Monesti lapsi käy seurannassa muutaman vuoden ajan ennen varsinaista hoitoa. Nuorilla oikomishoito on usein tehokasta, koska hampaat liikkuvat hyvin ja hoitomyöntyvyys on yleensä hyvä, kun nuori itse ymmärtää hoidon merkityksen.
Erilaiset oikomishoidon menetelmät lapsille ja nuorille
Lapsille ja nuorille on tarjolla useita oikomishoidon vaihtoehtoja, ja menetelmä valitaan aina purentavirheen ja iän mukaan. Irrotettavat kojeet ovat yleisiä nuoremmilla lapsilla. Niillä voidaan ohjata leukojen kasvua ja tilannetta ennen pysyvien hampaiden puhkeamista. Näitä kojeita käytetään yleensä osan vuorokaudesta, esimerkiksi öisin.
Kiinteät oikomiskojeet, niin sanotut hammasraudat, ovat tavallisia nuorilla. Ne mahdollistavat tarkemman ja hallitumman hampaiden liikuttamisen. Nykyiset kojeet ovat huomattavasti huomaamattomampia ja mukavampia kuin aiemmin. Joissakin tapauksissa voidaan käyttää myös läpinäkyviä kalvoja, mutta niiden soveltuvuus lapsille arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Oikomishoidon kesto ja arkeen sopeutuminen
Oikomishoidon kesto vaihtelee yksilöllisesti. Keskimäärin hoito kestää noin 1,5–2,5 vuotta, mutta joissakin tapauksissa hoito on lyhyempi tai pidempi. Hoidon aikana käydään säännöllisesti kontrolleissa, joissa kojeita säädetään ja hoidon etenemistä seurataan.
Alkuvaiheessa lapsi tai nuori voi kokea arkuutta ja painetta hampaissa, mutta tämä on normaalia ja menee yleensä ohi muutamassa päivässä. Hyvä suuhygienia on hoidon aikana erityisen tärkeää, sillä kojeet keräävät helposti plakkia. Tässä vaiheessa myös suuhygienistin ohjaus voi olla hyödyllistä, ja tarvittaessa löydät apua suuhygienistit kaupungeittain -osion kautta.
Oikomishoidon merkitys suun terveydelle pitkällä aikavälillä
Oikomishoito ei ole vain esteettinen hoito. Oikein asettuneet hampaat ovat helpommat puhdistaa, mikä vähentää reikiintymisen ja iensairauksien riskiä. Hyvä purenta jakaa purentavoimat tasaisesti, mikä suojaa hampaita kulumiselta ja vähentää leukanivelten kuormitusta.
Nuoruudessa tehty oikomishoito voi ehkäistä myöhempiä, laajempia hoitotarpeita aikuisuudessa. Monelle nuorelle hoito tuo myös itsevarmuutta ja helpottaa sosiaalista kanssakäymistä, kun oma hymy tuntuu miellyttävältä.
Vanhempien rooli oikomishoidossa
Vanhempien tuki on keskeinen osa onnistunutta oikomishoitoa. Lapsi tarvitsee kannustusta kojeiden käyttöön, hyvään suuhygieniaan ja säännöllisiin hoitokäynteihin. On tärkeää, että hoito nähdään yhteistyönä, jossa lapsi, vanhemmat ja hoitotiimi toimivat yhdessä.
Avoin keskustelu lapsen kanssa auttaa ymmärtämään, miksi hoitoa tehdään ja mitä sillä tavoitellaan. Kun lapsi kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi, hoito sujuu usein huomattavasti paremmin.
Lähteet
- Suomen Hammaslääkäriliitto
- THL – Suun terveys ja lasten hammashoito
- Käypä hoito -suositukset: purentavirheet ja oikomishoito
Toimituksellinen vastuu
Tämä artikkeli on laadittu Hammasinfo.fi-sivuston toimituksellisena sisältönä ja perustuu hyväksyttyyn hammaslääketieteelliseen tietoon. Sisältö on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä korvaa yksilöllistä tutkimusta tai hoitosuunnitelmaa. Artikkeli noudattaa Hammasinfo.fi-sivuston sisällön periaatteita, joissa painotetaan luotettavuutta, ymmärrettävyyttä ja käyttäjän etua.