Oletko joskus miettinyt, milloin hammaslääkäriin on oikeasti syytä lähteä? Meistä moni on kokenut tilanteen, jossa suussa tuntuu jotain epämukavaa, mutta emme ole ihan varmoja onko se ”vain ohimenevä tunne” vai merkki jostain vakavammasta. Hammassärkylle, vihlovalle tunteelle tai aralle ikenelle voi usein keksiä selityksen, mutta silti takaraivoon jää kytemään kysymys: kannattaisiko tämä tarkistuttaa? Yksi pieni merkki voi olla alkusysäys hoitokierteelle, joka olisi ollut helposti estettävissä.
Yleisimmät oireet, jotka vaativat hammaslääkärin arviota
Yksi selvimmistä merkeistä on hammassärky, erityisesti silloin kun kipu kestää useamman päivän tai muuttuu jatkuvaksi. Särky voi olla sykkivää, jomottavaa tai kiristävää, ja se voi vaikeuttaa syömistä tai unta. Myös äkillinen vihlaisu kylmään tai kuumaan juomaan viittaa usein siihen, että hammas ei ole kunnossa. Vaikka vihlonta menisi nopeasti ohi, se saattaa olla ensioire herkistyneestä dentiinistä tai alkavasta reikiintyminestä.
Toinen merkki, johon kannattaa tarttua, on vuotavat tai arat ikenet. Jos hampaita harjatessa hammasharja värittyy punaiseksi tai ien tuntuu ärtyneeltä, voi kyseessä olla Ientulehdus ja sen hoito. Paikallinen turvotus poskessa tai leuassa, etenkin jos siihen liittyy kuumetta, voi kieliä vakavasta infektiosta. Halitoosi – pahanhajuinen hengitys voi sekin olla suun terveyden varoitusmerkki, erityisesti jos se ei selity ruokavaliolla.
Yllättävä oire, joka on helppo ohittaa, on paineen tunne purressa yhdessä tietyn hampaan kohdalla. Se ei aina tunnu kivulta vaan epämiellyttävältä painon tunteelta. Tämä voi kuitenkin olla merkki juurikanavan tulehduksesta, joka etenee hiljalleen ja jää helposti huomaamatta.
Kuinka usein pitäisi käydä tarkastuksessa – vaikka mitään ei särkisikään?
Meillä on usein tapana ajatella, että hammaslääkäriin mennään vain silloin, kun jokin vaivaa. Todellisuudessa Hammastarkastus olisi syytä tehdä säännöllisesti, vaikka suussa ei tuntuisi mitään erikoista. Suositeltu tarkastusväli on yleensä 12–24 kuukautta, mutta yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa tarpeeseen. Artikkelista Hammastarkastus – Mitä tapahtuu vastaanotolla? löydät tarkempaa tietoa tarkastuksen kulusta.
Esimerkiksi diabeetikot, tupakoitsijat ja henkilöt, joilla on hammassilta tai -proteesit, saattavat tarvita tarkempaa seurantaa. Myös raskauden aikana ienmuutokset voivat vaatia tiheämpää tarkastusta. Tarkastuksessa huomataan usein sellaisia muutoksia, jotka eivät vielä oireile. Hoitamalla ne ajoissa vältetään myöhemmin kalliita ja vaivalloisia toimenpiteitä.
Tilanteet, joissa hammaslääkärille kannattaa hakeutua nopeasti
Vaikka suurin osa suun terveysongelmista kehittyy hitaasti, on tilanteita, joissa tarvitaan nopeaa toimintaa. Jos hammas lohkeaa tai siihen tulee isku esimerkiksi urheilun tai tapaturman seurauksena, on syytä hakeutua hoitoon heti. Myös Hammastraumat ja ensiapu -artikkelissa korostetaan, kuinka tärkeää on nopea reagointi.
Äkillinen turvotus poskessa tai leuassa, etenkin jos siihen liittyy kuumetta, voi viitata hampaan juuren paiseeseen. Tällainen tulehdus voi levitä nopeasti ja vaatia jopa sairaalahoitoa. Toinen kiireellistä hoitoa vaativa tilanne on sietämätön hammassärky, joka ei väisty kipulääkkeillä. Se pahenee usein yöllä, kun makuuasento lisää painetta tulehtuneessa kudoksessa.
Monet tunnistavat tapaturman vakavuuden heti, mutta hiljainen tulehdus voi olla vaarallisempi. Kipu saa meidät hakeutumaan hoitoon, mutta oireeton tulehdus voi levitä verenkierrossa ja vaikuttaa koko kehoon.
Mitä voi tapahtua, jos lykkää hoitoa liian pitkään?
Tiedämme kaikki, että kiire, kustannukset tai pelko voivat saada lykkäämään hoitoa. Valitettavasti seuraukset voivat olla isompia kuin alun perin ajattelimme. Tavallinen kariestulehdus, joka olisi voitu hoitaa pienellä paikalla, voi ajan myötä johtaa juurihoitoon tai pahimmillaan koko hampaan menetykseen.
Ientulehdus voi kehittyä parodontiitiksi, joka tuhoaa hampaan kiinnityskudoksia. Parodontiitti ja sen ehkäisy -artikkelissa kerrotaan, miksi säännöllinen hoito on ratkaisevaa. Tulehdus voi levitä myös verenkierron kautta muualle elimistöön ja vaikuttaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin.
Yksi pieni reikä voi olla huomaamaton kuukausia – kunnes yhtäkkiä löydät itsesi päivystyksestä. Tämä on syy, miksi ennaltaehkäisy ja tarkastukset säästävät vaivaa ja kustannuksia.
Milloin ei tarvitse mennä hammaslääkäriin heti?
On myös tilanteita, joissa oireita voi seurata rauhassa. Esimerkiksi vihlonta, joka ilmaantuu heti valkaisutuotteen käytön jälkeen ja lievittyy muutamassa päivässä, ei välttämättä vaadi hoitoa. Sama koskee ohimenevää suun ärsytystä, joka liittyy uuteen hammastahnaan tai suuveteen.
Jos oire ei pahene, uusiudu tai haittaa arkea, voi tilannetta seurata. Tärkeää kuitenkin on, että jos oire palaa, on hyvä hakea ammattilaisen arviota. Kotivalkaisun turvallisuus liittyy tähän olennaisesti, sillä väärin käytetyt tuotteet voivat lisätä herkkyyttä ja aiheuttaa vahinkoa.
Erityisryhmät – kenelle tiheämmät käynnit ovat tarpeen?
Kaikilla ei ole sama riski hampaiden ongelmiin. Lapsilla karies voi edetä nopeasti, ja säännöllinen tarkastus auttaa puuttumaan ongelmiin ajoissa. Lasten suun terveyden perusta antaa vinkkejä, miten luodaan hyvät tottumukset jo varhain.
Ikäihmisillä puolestaan hampaiden ja ikenien kunto voi heikentyä suun kuivumisen ja lääkitysten seurauksena. Raskauden aikana hormonaaliset muutokset voivat herkistää ikenet verenvuodolle. Näissä tilanteissa tiheämpi seuranta on tärkeää.
Kivuton hammashoito rohkaisee hakeutumaan ajoissa
Moni lykkää hoitoa pelon vuoksi. On hyvä muistaa, että nykyaikaiset menetelmät tarjoavat runsaasti kivuttomia vaihtoehtoja. Puudutusgeelit, modernit puudutustekniikat ja jopa Laserhammashoito tekevät monista toimenpiteistä lähes tunnotonta. Tarvittaessa myös sedaatio tai nukutus mahdollistavat hoidon niille, joille pelko on este.
Kivuton hammashoito – laser, puudutus, nukutus -artikkelissa käsitellään tarkemmin, miten pelkopotilaat voivat saada apua. Kun tietää, että hoito voidaan tehdä hellävaraisesti, kynnys hakeutua hammaslääkäriin madaltuu huomattavasti.